Johan tässä on uutta hiusta saatu sentti kasvamaan, kun on aika toisen hiustenlähdön. Sentin kuontalolla ei vielä kampaajalle tarvitse mennä, joten ehkä pudotusta ei tästä hiusten lähtemisestä varsinaisesti saa.
Mutta silti otti aika rankasti aivoon, kun jälleen eilen illalla rakas Kimi ajeli vähätkin haituvat pois, etteivät ole pitkin poikin vaatteita ja tyynyä irrotessaan omia aikojaan. Miksei ne hiukset nyt vaan voisi jo tulla takaisin. Onhan tästä vielä yksi steppi syvemmälle, jos/kun silmäripset ja kulmakarvatkin ilmeisesti lähtevät. Ai että! Sitten näytän varmaan ihan kananmunalta.
Mulla oli onkologikäynti, vasta toista kertaa koko tänä syövän sairastamisen aikana. Ei sillä, että olisin kaivannut enempiä käyntejä, mutta onhan se huomionarvoista; viisi kuukautta on mennyt, on ollut leikkaus ja sytostaattejakin jo neljä kertaa, ja nyt tapasin syöpälääkärin ihkaelävänä toisen kerran koko aikana. Yksi puhelinaika oli välissä, ensimmäisen sytostaatin jälkeen. Vaikka jokaisella kerralla onkologi on ollut eri henkilö, olen ollut tosi tyytyväinen saamaani hoitoon. Jokainen heistä on ollut asiansa osaava ammattilainen.
Mitä kuuluu marjaleena
Onkologi kyseli voinnit ja kuulumiset, ja sitten siirrettiin katseet tulevaan. Viimeisestä sytostaatista kolmen viikon päästä jatkuu syöpätyyppini eli HER2-positiivisen syövän täsmälääke herceptin. Tulen saamaan sitä yhteensä 17 kertaa, joista kolme jo sain dosetakselin yhteydessä. EC-hoidon ajaksi se piti keskeyttää, koska EC kuormittaa sydäntä niin paljon, että yhteisvaikutus herceptinin kanssa voisi olla haitallista. Kyllä olenkin tuntenut, että syke on tavallista tiheämpi ja välillä on pitänyt ottaa ylimääräinen 2,5 mg verenpainelääkettä (ja samalla beetasalpaajaa) yöksi, ettei sydän lyö tolkuttomasti nukkumista haitaten tai estäen. Herceptin saadaan kolmen viikon välein pistoksena sairaalalla, eli sitä varten pitää aina käydä Meilahdessa.
Sytostaattien loputtua alkavat myös hormoniestolääkitykset. Tulen saamaan viiden vuoden ajan Procren-nimisen pistoksen kerran kuussa. Sen haen itse apteekista, ja käyn pistättämässä työterveyshuollossa tai terveyskeskuksessa. En tajunnut vastaanotolla kysyä, pitääkö niin todella aina tehdä, vai voiko tuntemani sairaanhoitoalan ammattilainen pistää sen - täytyy selvittää. Procren blokkaa munasarjojen tuottaman estrogeenin. Koska naisihmisen elimistössä muodostuu estrogeenia muuallakin kuin munasarjoissa, tarvitaan lisäksi toinen lääke sitä muodostumista estämään. Minulla se on Exemestan-niminen lääke, ja sen otan tablettina kerran päivässä. Eli herceptin-pistos 14 x, mihin asti se ajallisesti ikinä ulottuukaan, ja procren ja exemestan heinäkuun lopulta lähtien seuraavat viisi vuotta.
Seuraavana: vaihdevuodet ja sädehoito
Estrogeenin tuotannon loppuminen tulee aiheuttamaan elimistööni vaihdevuodet, ja valehtelisin jos väittäisin, ettei se ollenkaan mietitytä tai jännitä. Kuumia aaltoja on sytostaattienkin aikana jo vähän tullut, mutta hyvin lievästi vasta. Se jäi mieleen, että onkologin mukaan joillekin aiheutuu näistä lääkkeistä koviakin nivelkipuja tai niveljäykkyyttä. Täytyy toivoa, että säästyisin sellaiselta. Kunhan lääkitys alkaa, ja näen miltä se alkaa tuntua, voisin olla yhteydessä, mikäli oleminen on hankalaa. Lääkitystä voidaan kuulemma modata ja keinoja kovien sivuoireiden vähentämiseen kuulemma on.
Hormoniblokkereiden ja täsmälääkkeen lisäksi ohjelmassani ovat seuraavaksi myöskin sädehoidot, nekin Syöpäkeskuksella eli Meilahdessa. Jo keväällä kirurgi Julia sanoi, että tulen saamaan säteitä 5 tai 15 kertaa, peräkkäisinä arkipäivinä. No TOTTAKAI saan sen 15 kertaa. Sädehoitoon on vielä erikseen lääkäriaika ja siellä kuulisin lisää siihen liittyvistä jutuista. Maisaan kuitenkin on ponnahtanut lääkäriajan lisäksi myös sädehoidon simulointikerta. Eli heinäkuun lopusta alkaen pääsen ramppaamaan Helsingissä usein. Ihanaa silti, että sytostaatit lähenevät loppuaan. Vaikea kuvitella, että sädehoito tai hormonilääkkeetkään olisivat niin epämiellyttäviä kuin sytostaatit. Syöpähoidot eivät kuitenkaan ole läheskään ohi.
Lisää kommentti
Kommentit